Sisäministeriö on kehittänyt ohjelman työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi, jossa on sitouduttu noudattamaan, tukemaan ja tuomaan näkyväksi Suomen hallituksen maahanmuuttopoliittista linjaa 2018-2021. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen linja tukee työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää maahanmuuttoa. Ohjelman tarkoituksena on edistää erityisesti työperusteista maahanmuuttoa, sekä sitä tukevaa kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri väestöryhmien välillä.

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia vastaamaan eri aloilla olevaan työvoimapulaan, kohentamaan väestön ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta sekä lisäämään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien ja yrittäjien silmissä.” (Sisäministeriö 1/2018)

Suomessa on työvoimapula useilla aloilla; kotimaisen työvoiman lisäksi Suomi tarvitsee ulkomaalaista työvoimaa. Maahanmuuttajien kotoutuminen on hyvin oleellisessa asemassa, kun arvioidaan vanhenevaan väestökehitykseen ja laskevaan syntyvyyteen liittyviä ratkaisuja. Kotouttamispolitiikalla pyritään maahanmuuttajat saamaan integroitua osaksi Suomen kestävää tulevaisuutta. Maahanmuuttajien hyvä kotoutuminen on avainasemassa siinä, millaisiksi maahanmuuton seuraukset muotoutuvat. Kun uudet tulijat kotoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että he voivat hyvin ja pärjäävät työmarkkinoilla, maahanmuutolla voi olla merkittävä myönteinen vaikutus julkiseen talouteen. Sen vuoksi uusien tulijoiden kotoutumisen tukemiseksi tarvitaan oikein kohdennettuja yhteiskunnan toimenpiteitä.

Hallitus on linjannut, että ensiksi, osaava maahanmuutto tukee Suomen talouskasvua, toiseksi, toimivat kotoutumispalvelut helpottavat osaavan työvoiman houkuttelua ja kolmanneksi, hyvät väestösuhteet ja positiiviset asenteet maahanmuuttoa kohtaan tukevat maahanmuuttajien kiinnittymistä Suomeen. Maahanmuuttopolitiikan lähtökohta on pitää maahanmuutto aktiivisena, hallittuna ja ennakoituna, jotta osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa on saatavilla työelämässä ja yrityksissä myös tulevaisuudessa tarvittavasti, mutta kuitenkin niin, että kokonaisuudessaan väestönkasvu saadaan pidettyä hallittuna. Työn perässä maahan muuttavista osaajista saadaan Suomeen lisää innovaatioita ja osaamista. Työelämä monimuotoistuu ja osaaminen rikastuu samalla, kun Suomi kansainvälistyy, mikä lisää houkuttelevuutta kansainvälisillä työmarkkinoilla, jolloin Suomeen saadaan vielä enemmän osaajia ja asiantuntijoita.

Yrityksissä yksi suurimmista haasteista kasvun ja kansainvälistymisen tiellä on ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden puute. Suomen matala houkuttelevuus ja kiinnostavuus ovat johtaneet siihen, että työperäinen maahanmuutto Suomeen on vähäistä. Kansainvälisten yritysten harkitessa suorien investointien tekemistä Suomeen, ottavat ne huomioon paitsi täällä jo olevan työvoiman, myös sen, saavatko ne omia avainhenkilöitään muuttamaan Suomeen. Siksi olisi tarjottava houkutteleva työ- ja elinympäristö myös maahanmuuttajille.

Työperäistä maahanmuuttoa suunniteltaessa, on toki huomioitava, että maahanmuuttajia saapuu myös muista syistä Suomeen; Muiden muassa kansainväliset tutkijat, tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset ja puolisoina Suomeen saapuvat on huomioitava työvoima- ja osaamisresursseina Suomelle ja kiinnitettävä huomiota heidän osaamisensa kanavoimiseen suomalaisille työmarkkinoille. Kansallisissa yrityspalveluissa on kehitettävä ja tulee osata paremmin avata yrityksille kansainvälisten osaajien mahdollisuuksia toimia kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä.

Toimivia kotoutumispalveluita tarjoamalla ja kotoutumisen edistämisellä saadaan tuettua maahanmuuttajan aktiivista roolia yhteiskunnassa ja vahvistettua yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhtaikaa vastaanottava yhteiskunta ja työmarkkinat saavat vaikutteita maahanmuuttajista ja monimuotoistuvat. Nämä toiminnot lisäävät maahanmuuttajien hyvinvointia sekä parantavat Suomen houkuttelevuutta. Työn perässä Suomeen muuttavien ja heidän perheidensä sopeutumistaan edistävien palvelujen tarve on yksilöllinen. Kotoutumisen tukeminen voidaan helpottaa esimerkiksi mukana muuttavan puolison pääsyä työmarkkinoille tai perheen lasten suomen tai ruotsin kielen oppimista. Koko perheen huomioivilla kotoutumis- ja muilla palveluilla edistetään Suomessa viihtymistä ja tänne jäämistä, edistetään kokonaisvaltaisesti työmarkkinoilla olevien ja heidän perheenjäsentensä osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyvää arkea.

Väestösuhteet ovat yhteiskunnan eri osa-alueet läpäisevä kokonaisuus, jonka vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa. Väestösuhdepolitiikan tavoitteena on lisätä eri ryhmien välistä vuorovaikutusta ja vaikuttaa ihmisten turvallisuudentunteeseen, asenteisiin ja osallisuuteen. Myönteisellä asenneilmapiirillä ja hyvillä väestösuhteilla saadaan parannettua Suomen asemaa osaajamarkkinoilla, tehtyä Suomesta houkuttelevampi maahanmuuttajille ja osaajat sitoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan helpommin.

Voidaan siis todeta, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, jotta työvoimapulaan voidaan vastata. Suomen olisi tärkeätä myös kiinnittää huomiota houkuttelevuuteensa kansainvälisen työvoiman ja globaalien yritysten silmissä. Työmarkkinat ja yritykset hyötyvät maahanmuuttajien mukanaan tuomasta monimuotoisuudesta, innovaatioista ja osaamisesta. Maahanmuutolla voi olla suuri positiivinen vaikutus Suomen julkiseen talouteen. Maahanmuuttajien kotoutumisella ja työelämään kiinnittymisellä on merkittävä rooli siinä, miten hyvinvoivia ja aktiivisia yhteiskunnan toimijoita heistä tulee. Onnistuvat kotoutumiset ja hyvät väestösuhteet, positiiviset asenteet ja hyväksyvä, syrjimätön työelämä ovat Suomen maabrändiä kansainvälisillä työvoimamarkkinoilla vahvistavia tekijöitä, minkä vuoksi ne on kirjattu hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tavoitteiksi.